Väestön keskittyminen suurimmille kaupunkiseuduille on vuosikymmenestä toiseen jatkuva trendi. Väestöennuste 2019–2040 uskoo Uudenmaan väestönkasvun jatkavan noususuuntaista kulkuaan, ja väläyttää voimakasta asukaskatoa alle 5 000 asukkaan kuntiin. Valtakunnallisella tasolla tilanne ei silti näytä hyvältä, sillä Tilastokeskuksen tuoreimman tulkinnan mukaan Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2031.
Viimeisen 10 vuoden aikana saavutettu väestönkasvu onkin osaltaan ollut maahanmuuton ansiota. Helsingin seudun kasvu on ollut odotetusti omaa luokkaansa, ja sitä seuraavat Tampereen ja Turun kaupunkiseudun kasvu. Myös Oulu, Jyväskylä, Kuopio ja Joensuu ovat kasvattaneet asukasmääriään, vaikkakin maltillisemmin. Ja sitten on Seinäjoki. Kaupungista on tullut varsinainen Etelä-Pohjanmaan väestömagneetti ja sama ryhtiliike näyttää levinneen myös lähiseuduille, kuten Lapualle.
Jatkuvasti kasvava maakuntakeskus
Seinäjoki erottuu muiden maakuntakeskuksien joukosta siinä, että sen vuosittainen kasvu on jatkunut tasaisena vuodesta 1951 lähtien. Vaikka luvut eivät ole olleet suuria, mikään muu maakuntakeskus ei ole kyennyt samaan. Kasvuputki on vaikuttanut myös Seinäjoen naapurikuntiin, ja Lapuan odotetaan syrjäyttävän kolmen kärjessä komeilevan Kauhavan vuoteen 2040 mennessä. Kakkosena komeilee tällä hetkellä Kurikka, josta löytyy sekä mielenkiintoisia matkakohteita että hyviä työmahdollisuuksia.
Hyvät liikenneyhteydet houkuttavat
Etelä-Pohjanmaan pääjunanradan itäpuoli houkuttaa uusia asukkaita, ja Helsinki–Tampere–Seinäjoki–Oulu -akselilla sijaitsevien kuntien väkiluku on ollut kasvussa jo pitkään. Junayhteys Helsingin ja Seinäjoen välillä toimii tunnin välein, ja matka-ajaksi kertyy 2 tuntia 45 minuuttia. Tampereelle päästään hieman yli tunnissa ja Ouluun kolmessa.
Muutkin liikenneyhteydet vaikuttavat Seinäjoen väkikasvuun positiivisesti. Seinäjoen lentoasemalle on 10 kilometrin matka ja Vaasan kentälle 80 kilometriä. Seinäjoen paikallisliikenne huolehtii lähialueilla liikkumisesta ja Kaukoliikenne kuljettaa matkustajat haluttuihin kohteisiin.
Myös Seinäjoki–Lapua-tien nelikaistaistamista pidetään merkittävänä valttikorttina alueen kasvulle. Paremmat tieyhteydet eivät näy muuttotilastoissa saman tien, mutta ovat mukana vaikuttamassa ihmisten mieliin positiivisesti. Seinäjoki ei ole syrjässä, vaan muutaman tunnin päässä muista Suomen suurimmista kasvukeskuksista.
Trendit muuttuvat hitaasti
Vaikka Seinäjoki kasvaa jatkuvasti, ei nopeaa ratkaisua tahdin vauhdittamiseen ole. Tarkkasilmäisimmät väestöntutkijat voivat tosin löytää poikkeuksen sääntöön poikkeusoloista. Esimerkiksi covid19-pandemian aiheuttamat rajoitteet lisäsivät etätyön mahdollisuuksia, ja aiheuttivat lumipallon lailla eteenpäin vyöryvän mökkipitäjien buumin.
Tavallisesti muuttovoittoiset ja -tappiolliset kunnat eroavat toisistaan kuitenkin opiskelumahdollisuuksiltaan, työtarjonnaltaan ja asumisjärjestelyiltään. Perhesuhteet vaikuttavat muuttoliikkeeseen ja vaihtelua tapahtuu lyhyelläkin ajanjaksolla. Osa saapuu Seinäjoelle tietyn viran perässä tai viipyy paikkakunnalla vain opintojen keston ajan.
Juuri lähtömuutto onkin tärkein asukasmäärän kasvuun vaikuttava tekijä. Esimerkiksi Helsingin seudun vaikuttava kasvu selittyy sillä, ettei sieltä juuri muuteta pois.
Vaikuttaako kaupungin maine muuttoliikkeeseen?
Jollei Seinäjoki ole entuudestaan tuttu, on vain luonnollista, että alueesta etsitään tietoa netistä ja muista lähteistä. Valtakunnallinen uutisointi ja sosiaalinen media vaikuttaa mielipiteisiin ja odotuksiin, mutta entä muuttoliikkeeseen? Asukasmäärää voi olla hankala kasvattaa, jos kaupunki toistuvasti leimataan ja ilmapiiriltään vanhoilliseksi ja takapajuiseksi.
Esimerkkitapauksia löytyy 1990-luvun rasistiseksi sanotusta Joensuusta ja rikollisuuslukujensa vuoksi Suomen Chicagoksi leimatusta Lahdesta. Kunnat voivat taistella niin sanottua mainehaittaa vastaan omalla propagandallaan, mutta onneksi asenteet ja ennakkoluulot eivät ole merkittävimpien muuttopäätökseen vaikuttavien tekijöiden joukossa. Muiden sanomisilla on painoarvoa, mutta päätös tehdään suoraan omaan arkeen vaikuttavien seikkojen perusteella.
Elinvoimaisia seutukeskuksia kuntaliitoksista
Vaikka Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan kasvukeskuksista suurin, on alueella syntynyt monikeskuksia kuntia. Kuntaliitokset kasvattavat isompien keskusten kokoa, mutta niitä on myös moitittu pienten kuntien polkemisesta. Kuntaliitokset pelastavat haja-asutusalueiden palvelut, mutta vievät ne kauemmaksi. Etenkin syrjäseutujen vanhustentalot ovat tyhjentyneet ja psykologit, hammaslääkärit ja neuvolat muuttaneet kokonaan isompiin keskuksiin.
Palveluiden sijoittamisessa tulisikin huomioida keskusten välimaasto, eikä vain siirtää kaikkia toimintoja kaupunkeihin. Kuntalaiset sopeutuvat muutoksiin parhaiten, kun välttämättömät palvelut löytyvät edelleen lyhyen välimatkan päästä.
Toinen kuntaliitosten pullonkaula löytyy kasvaneesta byrokratiasta. Esimerkiksi rakentaminen on saattanut olla pikkukunnissa varsin vapaata, kun taas keskuskunta vaatii projektilta enemmän paperitöitä. Osa asukkaista on kokenut kuntaliitoksen nostaneen harrastuskustannuksia ja aiheuttaneen lisää liikkumisesta aiheutuvia kuluja.
Hyvällä ja tarmokkaalla toteutuksella kuntaliitos on onnistunut hanke, joka parantaa koko alueen elinvoimaa. Pelkkä kuntarajojen poisto ja asukasluvun kasvattaminen eivät automaattisesti tee kunnasta houkuttelevampaa. Osallistava lähestymistapa, yhteinen näkemys ja ongelmakohtien nopea tunnistaminen antavat hyvän pohjan kestävälle liitokselle, joka houkuttaa asukkaita ja sijoittajia Suomesta ja ulkomailta.